Etätyöhön yhteisöllisyyttä

Tarja on maaliskuusta asti ollut etätöissä. Etätöissä on puolensa, mutta Tarja on myös kaivannut työyhteisön yhteisiä hetkiä ja loistavaa työporukkaansa. Työpaikalla on aina ollut Tarjan mielestä hyvä ilmapiiri ja työkaveri tukevat vahvasti toisiaan. Tarja nauttii asioiden sparrailusta tiimissä ja siitä miten ajatukset jalostuvat, kun on useampi heittelemässä ideoita ja pohtimassa asioita eri näkökulmista.

Tarja on toki nähnyt työkavereitaan paljon etäpalavereissa, mutta ne ovat olleet tosi tiukkaan aikataulutettuja ja keskittyneet pitkälti tilanteiden läpikäymiseen ja asioista päättämiseen. Sellainen vapaampi yhteinen keskustelu on jäänyt todella vähille ja Tarjasta tuntuu, että se on etäännyttänyt porukkaa. Tarja kaipaa aikaa, jolloin tiesi, että mitä työkavereille kuuluu ja mitä näiden elämässä työn lisäksi milloinkin tapahtui. Silloin tuntui, että työtäkin tehtiin enemmän yhteisiä tavoitteita kohti ja oli jotenkin pienempi kynnys lähestyä erilaisissa työasioissa saati pyytää apua, kun sille olisi tarvetta.

Kotoakaan ei tule ruokakaupan lisäksi juuri muualle lähdettyä, eikä Tarja ole maaliskuun jälkeen tavannut kuin lähinnä perhettään ja muutamaa muuta sukulaistaan. Keittiö työhuoneena on alkanut todella tökkiä ja Tarja kaipaa enemmän virikkeitä työpäivään. Päivät tuntuvat tosi yksitoikkoisilta vailla muita ihmiskontakteja kuin tiukalla aikataululla etenevät videopalaverit. Tämä yksitoikkoisuus on jotenkin turruttanut ajatukset pyörimään työasioissa pidempään kuin ennen. Työpäivät ovat monesti yhtä putkea, kun Tarja ei muista tauottaa työpäivää samalla tavalla mitä toimistolla tuli automaattisesti tehtyä palaverista toiseen siirtyessä, kahvia hakiessa ja työkavereiden kanssa ajatuksia vaihtaessa.  

”Pelkkä kotona oleilu ja samat ihmiset jatkuvasti ympärillä on sekin alkanut pitkästyttää, mutta minkäs sille mahtaa” Tarja miettii.

Kesälomansa jälkeen Tarja käväisi toimistolla siinä toivossa, että sieltä joku työkaveri löytyisi, jonka kanssa turista työn lomassa. Toimistolla oli vain yksi toinen työntekijä Tarjan lisäksi, Sanna.

Sanna ilahtui Tarjan tulosta suuresti ja lyhyt aamuinen kuulumisten vaihto teki molemmat naiset iloisiksi. Fiilis aloittaa työpäivä oli Tarjan mielestä todella erilainen kuin kuukausiin kotona. Lounaalla Sanna ja Tarja pohtivat, että mitäköhän muulle porukalle kuuluu ja jutustelivat siitä, miten ovat kokeneet työilmapiirin viimeisten kuukausien aikana muuttuneen.  Tarja kertoi Sannalle, että oli monesti miettinyt ehdottaa työporukalle jonkinlaista yhteistä tapaamista muissa kuin työasioissa, mutta ei ole kuitenkaan saanut aikaiseksi tehtyä sitä. Tarja kun ei ole ennenkään ollut se, joka kokoaa porukan kokoon.

Tämän jälkeen Tarja kävi vielä muutamana päivänä toimistolla siinä toivossa, että siellä olisi muitakin ja saisi vähän vaihtelua työpäiviin sekä lisää kovin kaipaamiaan ihmiskontakteja. Kahtena päivänä toimistolla oli ollut Tarjan lisäksi yksi toinen, mutta kolmantena päivänä Tarja oli ollut ihan yksin. Tyhjässä tai lähes tyhjässä toimistossa oli ollut tosi outo fiilis olla ja Tarja oli päätynyt jäämään takaisin kotiin töihin.

Tänään etätöissä Tarjalla on taas sellainen päivä, että inspiraatiota erään projektin suunnitteluun ei vain tuntunut löytyvän. ”Juuri tällaisina päivinä työkavereita ja yhteisiä juttuhetkiä niin kaipaisi” Tarja ajattelee. Silloin kun on hankaluuksia päästä työssä eteenpäin ja ajatukset tuntuvat vain junnaavan paikoillaan, on niin monesti ollut apua siitä, kun on vähän aikaa pallotellut asiaa työkavereiden kanssa, vaikka vain ihan ohimennenkin käytävällä. Valitettavasti tällainen ei ole etätöissä ollut samalla tavalla mahdollista. Tarja on kesän aikana huomannut, miten lyhyt kävelylenkki ulkona on myös saanut ajatukset uudelleen kulkemaan, mutta ulkona on nyt kuitenkin niin synkkä ilma, ettei sinne houkuta yksin mennä.

Myöhemmin iltapäivällä Tarja saa työsähköpostiin kutsun työyhteisölleen järjestettävistä YOU Etälenkeistä. Lenkkejä mainostetaan työkykyä parantavina ja kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävinä. Tarjan kiinnostuksen herättää erityisesti se, että hän kokee todella houkuttelevaksi mahdollisuuden päästä pitkästä aikaa tekemään työkavereiden kanssa työn lomassa kivoja ja vapaamuotoisempia juttuja. Toki myös etälenkkien tarjoama virkistävä vaikutus työpäivän keskellä ja kunnon tauko työstä tuntuu Tarjasta tosi hyvältä, kun hän miettii miten yksitoikkoisiksi ja puuduttaviksi hänen etätyöpäivänsä ovatkaan ajautuneet.

Tarja klikkaa tutustumaan etälenkkeihin tarkemmin ja päättää ehdottomasti lähteä kokeilemaan, että millaista se on. Innostuupa hän myös soittamaan muutamalle työkaverilleenkin, jonka kanssa ei ole viime aikoina paljoa jutuissa ollut ja kuulee, että nämä ovat ihan samoissa fiiliksissä lähdössä mukaan. Kertovat olevansa innoissaan, että on tulossa taas jotain yhteistä rennompaakin tekemistä, eikä tarvitse olla tarkasti huolehtimassa, että turvavälit säilyvät ja pelätä virustartunnan mahdollisuutta.