JULKAISTU 9.9.2020
Palautuminen kevään poikkeusajasta saattaa olla jäänyt usealla vaiheeseen. Syksyn myötä osassa maata on jo päädytty takaisin etätyösuositukseen ja monen jaksaminen saattaa joutua koetukselle. Poikkeavan tilanteen pitkittyessä kaivataan kipeästi uusia tapoja tukea etätyössä jaksamista.
Etätyön voi havaita vaikuttaneen mieleen, kun krooninen väsymys, henkinen etääntyminen sekä kognitiivisen ja emotionaalisen hallinnan heikentyminen varoittavat uhkaavasta työuupumuksesta.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan etätyötilanne vaikuttaa ihmisiin hyvin yksilöllisesti riippuen työstä, etätyön johtamisesta ja ihmisen sopeutumisesta kotona työskentelyyn.
- Harva työyhteisössä oleva haluaisi tehdä etätyötä jatkuvasti, Hakanen sanoo. Sataprosenttinen etätyö on monen kohdalla nyt pakollista, eikä suinkaan itse valittua vaihtelua konttorissa istumiselle.
Etätyön vaikutuksia on yritysten ja työntekijöiden sidosryhmän näkökulmasta seurannut myös etälenkkeily-yrittäjä Katariina Sampinen.
- Koronan vaikutukset elämäämme ovat olleet kovin erilaisia. Osalle ihmisistä koronakevät oli todella raskasta aikaa. Toiset taas kokivat voineensa normaalia paremmin. Erityisen selkeästi tämä näkyi työuupuneille suunnatuissa etälenkkeilyryhmissä, toteaa Sampinen.
Tuore tutkimus kannustaa työn tauottamiseen ja liikkumiseen
Työterveyslaitoksen tutkimushanke ”Miten Suomi voi?” tarjoaa tietoa muutoksista työikäisen väestön hyvinvoinnissa koronakevään jäljiltä. Työterveyslaitos on kerännyt yli 1000 vastaajalta tietoa suomalaisten työhyvinvoinnista ennen koronapandemiaa sekä koronakevään jälkeen ja hanke jatkuu ensi vuoteen.
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin riskitekijöinä etätyöntekijöillä näyttäytyvät vähäisempi työyhteisön tuki, muun elämän ja työn yhteensovittamisen haasteet sekä vähäisempi taukojen pitäminen työstä.
Etätyötä tekevillä nähdään tylsistymisen kasvaneen. Työpäivät ovat helposti toistensa kaltaisia ja luontaiset ihmiskontaktit puuttuvat. Tutkimusprofessori Hakanen kuvaa tylsistymistä etätyöpäivien yksitoikkoisuuteen termillä etätyöapatia.
Tylsistymisen voi rikkoa Hakasen mukaan vaikkapa tekemällä uusia asioita. Aloitteellinen uusien työtapojen omaksuminen on yhteydessä työn imuun ja pienempään riskiin työuupua. Työn tauottamisen merkitys korostuu. Taukojen lisäksi pitää ehkä myös sopia etukäteen itsensä kanssa työpäivän pituudesta.
- Voisiko nyt poikkeusaikana ottaa töissä jonkin uuden asian haltuun? Vaikka tauottaa päivää puhelinpalaverilla puistossa tai metsässä koiran kanssa kävellen, Hakanen miettii.
- Pitää myös muistaa tehdä asioita, joista itse nautti. Se auttaa jaksamaan töissäkin, kannustaa Hakanen.
Etälenkittäjä Katariina Sampinen tietää, miten positiivinen kokemus aktiivisesti palauttava kävelyhetki useimmille on. Ulkona liikkuminen keskustellen erilaisista aiheista sekä osallistuen ohjattuihin harjoitteisiin, on ihmisten mukaan hyvin vaikuttavaa.
- Niin moni on kertonut, miten virkistävä mutta samalla rauhoittava kokemus on liikkua ja samalla saada ajatukset aktiivisesti pois työasioista, Sampinen hehkuttaa.
- Työ ja vapaa-aika sekoittuvat monilla. Etätyössä vielä helpommin, kun luontaiset siirtymiset työn ja kodin välillä jäävät pois ja palaverista toiseen siirtyäkseen ei tarvitse tai aina edes ehdi tuolistakaan nousta, toteaa aiemmin omakohtaisestikin työuupumuksen läpikäynyt Sampinen.
- Pelkästään ajan kanssa nämä haasteet tuskin itsekseen poistuvat, vaan vaativat aktiivista huomioimista.
Koronan myötä työhyvinvoinnin ylläpitämisen painotukset muuttuvat
Koronan iskiessä oli etälenkkeily-yrittäjä Sampinen juuri tuonut markkinoille kuluttaja-asiakkaille suunnattujen etälenkkien rinnalle yrityksille suunnitellun muodon. Nopeat työelämän ja yleisen taloustilanteen muutokset kannustivat yrityksen kehittämään edelleen etätyöntekijöiden työkykyä tukevia etälenkkejä.
Etätyön lisääntyminen, yhteisöllisyyden säilyttämisen haasteet sekä ryhmäliikuntamahdollisuuksien sulkeutuminen ohjasivat konseptin kehitystyössä.
- Keväällä ihmisten puheissa alkoi laajasti kuulua huolta taukojen häviämisestä työpäivistä. Kuten myös työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisestä myös sellaisilla henkilöillä, jotka eivät olleet tätä aiemmin kokeneet ongelmaksi, kertoo Sampinen.
Työterveyslaitoksen mukaan koronaepidemian mahdollisesti pitkittyessä on tärkeää panostaa työhyvinvointia ja työn mielekkyyttä ylläpitäviin työn voimavaroihin kuten ihmislähtöiseen, yksilön huomioon ottavaan oikeudenmukaiseen johtamiseen, työtovereiden keskinäiseen tukeen, yhteenkuuluvuuden vaalimiseen, myönteiseen palautteeseen ja jokaisen työn tulosten näkyväksi tekemiseen. Myös töiden suunnitteluun, kaksisuuntaiseen tiedonkulkuun ja uusiin toimiviin työrutiineihin on hyvä panostaa työpaikoilla.
”Miten Suomi voi?” -tutkimuksen yhteenvetona koronakevät ei näytä merkinneen huomattavaa suomalaisten työnhyvinvoinnin heikentymistä vaan päinvastoin lievää myönteistä kehitystä monissa työntekijäryhmissä.